Kunnallisvaalien suuri kysymys on: Miten tehdä enemmän ja parempaa ilman, että syntyy lisää kustannuksia. Tähän kysymykseen jokaisen kunnan uudessa valtuustossa pitäisi pystyä vastaamaan.
Turun torilla ja vähän muuallakin olen saanut hyviä vinkkejä.
Esimerkki 1. Rollaattorilla pitäisi päästä matkustamaan ilmaiseksi, jotta ylipäätään uskaltautuu ulos neljän seinän sisältä. Perustelu: kun bussi lähtee liikkeelle, huonojalkaisen pitää mennä bussin etuosaan maksamaan, jolloin kaatumisen vaara on suuri. Kaatumistapaturma maksaa kaupungille monikymmenkertaisesti sen, minkä eläkeläislipun hinnat kaupungille tuottavat. Ja kun ei uskalla liikkua, kunto heikkenee ja kotiavun ja viime kädessä laitoshoidon tarve tulee akuutiksi. Kyse tässä esimerkissä on siitä, että yksittäisten, halinnonalojen sisäisten seikkojen sijasta pitää katsoa kokonaisuutta ja arvioida, mitä jää viivan alle.
Esimerkki 2. löytyy Turkupostista. Vuoden paras palvelu- palkinnon sai lääkäri-hoitajapari, joka virtaviivaisti pitkäaikaissairaiden hoitoketjun siten, että yhdestätoista eri vaiheesta ajanvarauksineen ja muinen byrokratian kiemuroineen päästiin neljään. Lopputulos: enemmän aikaa potilaalle. Tämä toimintamallihan pitää heti levittää kaikille terveysasemille.
Paitsi kuntalaisia, kannattaa siis selvittää henkilöstön osaaminen, parannus- ja muutosehdotukset ja hyvällä johtajuudella levittää ne koko organisaatioon.
Ajatusleikki omasta vanhuudesta
Helsingin Alzheimer-yhdistys on julkaissut tärkeän kirjan: "Jotta minua ei unohdettaisi." Kirja on tarkoitettu niille, jotka aikanaan meitä - Sinua ja minua - hoitavat. Se panee miettimään omaa vanhenemistaan ja kuolevaisuuttaan hyvällä tavalla. Mitkä asiat minulle ovat merkittäviä, mistä haluan nauttia ja saada elämänsisältöä silloinkin, kun omat voimat ja/tai ymmärrys eivät enää tee mahdolliseksi ylläpitää elämänlaatua.
Jos olet harrastanut musiikkia tai teatteria, ollut intohimoinen lukija, rakastanut kulkea luonnossa ja puuhannut puutarhassa, halauaisit tavalla tai toisella nauttia näistä asioista, vaikka muisti alkaisi pettää.
Sinulla on ollut tiettyjä mieliruokia ja juomia, joista erityisesti pidät. Toivot näkeväsi leikkiviä lapsia tai lemmikkielämiä. Jos puoliso viereltä on poistunut ja omat lapset asuvat kaukana, on erityisen tärkeää, että ne ihmiset, jotka ovat hoitajina tai ystävinä lähipiirissä tietävät, mitkä tuottaa Sinulle iloa.
Kirjaan voi kertoa omasta historiasta, elämän merkittävistä käännekohdista, iloista, suruista, menestyksen ja pettymyksen hetkistä. Siinä voi kertoa perheen historiasta ja sukupuusta ja suvun traditioista. Omien arvojen ja oman elämänkatsomuksen välittäminen on myös arvokasta tietoa jälkeläisille.
Emme ole kuolemattomia. Siksi kirjassa on myös osio, johon voi kirjata toiveet omien hautajaistensa järjestämisestä. Mitkä virret ovat rakkaita, millaisen muistojuhlan haluaa vai haluaako.
Kaikki edellä esitetty ja monet muut kirjan sisältämät asiat on hyvä kirjata silloin, kun on vielä vahvasti kiinni elämässä. Samalla tulee tehdyksi välitilinpäätöstä siitä, mikä todella tuntuu tärkeältä ja millaisia ajatuksia haluaa välittää oman loppukirinsä vietosta ja minkä henkisen perinnön haluaa jättää jälkipolville.
Jos olet harrastanut musiikkia tai teatteria, ollut intohimoinen lukija, rakastanut kulkea luonnossa ja puuhannut puutarhassa, halauaisit tavalla tai toisella nauttia näistä asioista, vaikka muisti alkaisi pettää.
Sinulla on ollut tiettyjä mieliruokia ja juomia, joista erityisesti pidät. Toivot näkeväsi leikkiviä lapsia tai lemmikkielämiä. Jos puoliso viereltä on poistunut ja omat lapset asuvat kaukana, on erityisen tärkeää, että ne ihmiset, jotka ovat hoitajina tai ystävinä lähipiirissä tietävät, mitkä tuottaa Sinulle iloa.
Kirjaan voi kertoa omasta historiasta, elämän merkittävistä käännekohdista, iloista, suruista, menestyksen ja pettymyksen hetkistä. Siinä voi kertoa perheen historiasta ja sukupuusta ja suvun traditioista. Omien arvojen ja oman elämänkatsomuksen välittäminen on myös arvokasta tietoa jälkeläisille.
Emme ole kuolemattomia. Siksi kirjassa on myös osio, johon voi kirjata toiveet omien hautajaistensa järjestämisestä. Mitkä virret ovat rakkaita, millaisen muistojuhlan haluaa vai haluaako.
Kaikki edellä esitetty ja monet muut kirjan sisältämät asiat on hyvä kirjata silloin, kun on vielä vahvasti kiinni elämässä. Samalla tulee tehdyksi välitilinpäätöstä siitä, mikä todella tuntuu tärkeältä ja millaisia ajatuksia haluaa välittää oman loppukirinsä vietosta ja minkä henkisen perinnön haluaa jättää jälkipolville.
Porkkanoita työhyvinvointiin
Ehdotuksesta muuttaa ensimmäinen sairaslomapäivä palkattomaksi ja alentaa seuraavan kahden viikon sairausloma-ajan palkkaa on noussut aiheellisesti keskustelu työelämän laadusta ja työhyvinvointia, työssä jaksamista ja jatkamista edistävistä keinoista. Työterveyshuollon asiantuntijat ja terveydenhuollon monet muut ammattilaiset ovat todenneet, että työolosuhteita, johtamista, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja mm. työmatka- ja työpaikkaliikuntaa kehittämällä voidaan vähentää siarauspoissaoloja ja varhaista eläköitymistä.
Panostukset erilaisiin työhyvinvointia parantaviin toimiin on tutkimuksin osoitettu kustannustehokkaiksi, tuottavuutta lisääviksi investoinneiksi. Kyse on siitä, että sekä työnantajat että työntekijät voittavat. Parempi työtyytyväisyys heijastuu kokonaishyvinvointiin ja työtehoon ja työnantaja säästää sairauslomakustannuksissa ja varhaiseläkemaksuissa sekä työn tuottavuudessa.
Siksi rohkenen ihmetellä, miksi puheenjohtaja Jyrki Kataisen johtaman puoluehallituksen esitys ei saanut puoluevaltuuston enemmistön kannatusta. Oliko siellä enemmistöllä joitakin käytännön esimerkkejä yksittäisistä lintsareista vaiko vain mututuntuma maanantaiaamujen krapulapäivistä. Jos työpaikalla ilmenee toistuvasti jonkin yksittäisen työntekijän "maanantaiflunssa", siihen voidaan työnjohdollisesti puuttua ja/tai antaa kehotus kääntyä työterveyshuollon puoleen. Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä voi johtaa siihen, että tullaan sairaana töihin ja tartutetaan työkaveritkin ja sehän vasta maksaa.
Työmarkkinaosapuolten vastuullinen tehtävä on pohtia, miten työuria saadaan pidennettyä ja riittävä määrä työtunteja tehtyä harmaantuvassa Suomessa. Työterveyshuollon tulee olla vaikuttavaa ja ongelmiin ajoissa tarttuvaa, ikäjohtamisen keinot on osattava ottaa käyttöön. Monesta työhyvinvointiin panostaneesta yrityksestä on vakuuttavaa näyttöä siitä, että sairastavuus vähenee ja eläköitymisikä nousee. Siis piiskan sijasta porkkanoita.
Panostukset erilaisiin työhyvinvointia parantaviin toimiin on tutkimuksin osoitettu kustannustehokkaiksi, tuottavuutta lisääviksi investoinneiksi. Kyse on siitä, että sekä työnantajat että työntekijät voittavat. Parempi työtyytyväisyys heijastuu kokonaishyvinvointiin ja työtehoon ja työnantaja säästää sairauslomakustannuksissa ja varhaiseläkemaksuissa sekä työn tuottavuudessa.
Siksi rohkenen ihmetellä, miksi puheenjohtaja Jyrki Kataisen johtaman puoluehallituksen esitys ei saanut puoluevaltuuston enemmistön kannatusta. Oliko siellä enemmistöllä joitakin käytännön esimerkkejä yksittäisistä lintsareista vaiko vain mututuntuma maanantaiaamujen krapulapäivistä. Jos työpaikalla ilmenee toistuvasti jonkin yksittäisen työntekijän "maanantaiflunssa", siihen voidaan työnjohdollisesti puuttua ja/tai antaa kehotus kääntyä työterveyshuollon puoleen. Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä voi johtaa siihen, että tullaan sairaana töihin ja tartutetaan työkaveritkin ja sehän vasta maksaa.
Työmarkkinaosapuolten vastuullinen tehtävä on pohtia, miten työuria saadaan pidennettyä ja riittävä määrä työtunteja tehtyä harmaantuvassa Suomessa. Työterveyshuollon tulee olla vaikuttavaa ja ongelmiin ajoissa tarttuvaa, ikäjohtamisen keinot on osattava ottaa käyttöön. Monesta työhyvinvointiin panostaneesta yrityksestä on vakuuttavaa näyttöä siitä, että sairastavuus vähenee ja eläköitymisikä nousee. Siis piiskan sijasta porkkanoita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)